Explore
 Lists  Reviews  Images  Update feed
Categories
MoviesTV ShowsMusicBooksGamesDVDs/Blu-RayPeopleArt & DesignPlacesWeb TV & PodcastsToys & CollectiblesComic Book SeriesBeautyAnimals   View more categories »
Listal logo
Paranormal Activity                                  (2007)
Narc                                  (2002)

4 months, 1 week ago
Kookosbanaani posted a image

4 months, 1 week ago
Pi pi pil... pilleri                                  (1982)
The Exorcist

4 months, 1 week ago
4 months, 2 weeks ago
Gone Girl                                  (2014)
7.3 Pikantti sekoitus parisuhdekoukeroita ja katoamistrilleriä. Ben Affleckia moitin usein luokattomaksi näyttelijäksi, mutta tässä hänen hämmentyneisyytensä sopii hyvin tarinaan. Rosamund Pike tekee kuitenkin parhaan roolisuorituksen hyytävänä ja manipuloivana sosiopaattina. Median ja juorulehtien moraalitonta toimintapaa kritisoidaan nasevasti.
4 months, 2 weeks ago
Dersu Uzala
 Dersu Uzala 8/10
4 months, 2 weeks ago
Dersu Uzala
6.3 Ei Kurosawan parhaimmistoa, mutta siltikin hyvin pätevä elokuva. Samuraielokuviin tottuneena tuli ehkä hieman kulttuurishokkina näinkin erilainen elokuva. Kuten eilisen Andrei Rublevin tapauksessa, katsoin tästäkin molemmat osat putkeen, koska koko elokuva oli kauttaaltaan hyvin rytmitetty. Liikuttava kertomus kahdesta hyvin erilaisesta ystävästä sekä kahden hyvin erilaisen kulttuurin kohtaamisesta. Päähenkilönä Dersu on oikeasti sympaattinen: venäläisen sivistyskulttuurin näkökulmasta tahattoman hupaisa metsän asukki, mutta samalla myös paremmin Siperian karuihin oloihin sopeutunut selviytyjä. Lopetus on sydäntäsärkevän raastava. 70 millimetrin kamera vangitsee hyvin Siperian taigan kauneuden.
4 months, 2 weeks ago
Andrei Rublev
 Andrei Rublev 9/10
4 months, 2 weeks ago
Andrei Rublev
5.3 Katsoin molemmat osat putkeen. Löyhästi ikonimaalarimunkki Andrei Rubljovin elämään perustuva elokuva on niin loistavasti rytmitetty, että aika lipuu todella nopeasti. Tarkovskin tuotannolle myös tyypillisen vaikeaselitteinen elokuva, jonka ajatuksia on vaikea pukea sanoiksi. Taiteen ja uskonnon välistä yhteyttä tässä ainakin käsitellään vahvasti.
4 months, 2 weeks ago
Kookosbanaani posted a image

4 months, 2 weeks ago
4 months, 2 weeks ago
Blade Runner 2049
3.3 Aito ja alkuperäinen Blade Runner on ensimmäisiä dvd:llä omistamiani elokuvia ja aika on kullannut hyvin muistot sen kohdalla. Jatko-osaahan tälle on kaavailtu jo vuodesta -82 lähtien, mutta nyt 25 vuotta myöhemmin tuli lopulta se aika, jota en totta puhuen jokunen vuosi takaperin uskonut koskaan tulevan. Ja kyllä hieman kaduttaa, etten käynyt katsomassa tätä teatterissa. Liki kolmen tunnin kesto on kieltämättä liian pitkä aika istua yhtäjaksoisesti, mutta visuaalisesti tämä on niin upea, että pelkästään sen turvin tämä olisi ollut omanlaisensa elämys valkokankaalta. Itse elokuva tämän silmäkarkin alla ei ole lainkaan huono. Ridley Scottin Alien: Covenant on kuulemani mukaan kauheaa kuraa, joten lähtökohtaisesti kuulostaa lupaavalta päästää ohjaajanpuikkoihin nouseva ja vasta läpimurtonsa kynnyksellä oleva sci-fi -ohjaaja. Denis Villeneuven elokuvista olen aiemmin nähnyt vain Arrivalin, joka oli ihan menevä tieteispätkä ja jonka mieleenpainuvin osa-alue oli sen hillitty, mutta näyttävä visuaalinen ulkoasu. Myös Blade Runner 2049 vakuuttaa silmäkarkillaan. Tehosteet ovat hyvin näyttäviä, mutta niitä käytetään hillitysti ja maltillisesti. Mitään ilotulitustahan tämä ei ole, vaan Los Angelesin happosateiden ja neonvalojen täyttämä dystopinen tulevaisuudenkuva näyttää vieläkin ankeammalta mitä vuoden -82 alkuperäisteoksessa. Summa summarum tämä näyttää, kuulostaa ja myös tuntuu ihan aidolta Blade Runnerin jatko-osalta, tai ainakin sellaiselta kuin kuvittelin sen olevan. Musiikkipuolesta vastaa legendaarinen Hans Zimmer, kenen monimuotoinen elokuvamusiikki ei yllä ambientin osalta Vangeliksen tasolle, mutta kuitenkin niin lähelle kuin sillä on mahdollisuuksia yltää. 2049 on filosofisempi tapaus mitä edeltäjänsä ja tässä käsitellään enemmän pohdiskelevia ja älykkäitäkin tieteisteemoja. Ryan Goslingin roolihahmon hologrammityttöystävä jäi näistä parhaiten mieleen. Tämän lisäksi käsitellään muun muassa ilmastonmuutosta sekä muistoimplantteja lähitulevaisuuden kannalta olennaisina seikkoina. Mitään kyseisistä teemoista ei kuitenkaan kehitetä kovin pitkälle, mikä oli myös alkuperäisessä Teräjuoksijassa tyypillistä, mutta tässäkin tapauksessa toimiva sekoitus audiovisuaalista fiilistelyä sekä tieteisteemoja tekee kokonaisuudesta nautittavan. Fanipoikana omaksuin tämän enimmäkseen fanituotteena. Harrison Fordin comeback ei ole onneksi mitenkään päälleliimattu, vaan sillä on oikeasti jotain juonellistakin merkitystä. Vanhojen elokuvien herättämisessä uudelleen henkiin on ollut viime vuosina oleellista olla myös jonkin verran sitä kuuluisaa fanserviceä, missä BD2049 onnistuu erittäin hyvin. Ryan Goslingin hämmentyneisyys uutena blade runnerina on kuin suora kunnianosoitus Harrison Fordin vastaavalle roolisuoritukselle. Onko tämä sitten parempi mitä edeltäjänsä? Kyllä, mutta toisaalta myös ei. Ensimmäinen Blade Runner ei ole todellakaan virheetön tapaus, mutta itselleni yksi merkittävimmistä elokuvista. Tämä ei paitsi tee kaikkea enemmän ja paremmin, mutta myös tuntuu siltä, kuin kokonainen scifi-eepos oltaisiin käännetty suoraan kirjan sivuilta valkokankaalle ilman mitään turhaa filleriä. Katson molempia elokuvia fanilasien läpi, mutta se alkuperäinen on silti minulle se tärkeämpi, jota ilman elokuvaharrastukseni ei olisi kehittynyt siihen pisteeseen mitä se on nyt.
4 months, 2 weeks ago
Fireworks
1.3 Parhaimpia aasialaisia elokuvia mitä olen nähnyt ja rikosdraamana poikkeaa selvästi massasta. Dialogia on lähes minimaalisesti ja puhe onkin korvattu pitkälti rentouttavalla ja melankolisella uusklassisella. Katsoja saa siis itse tulkita mitä roolihahmojen ajatuksissa oikein liikkuu. Hidastempoisesta ja rauhallisesti etenevästä tahdista nauttii parhaiten, kun katsoja onnistuu samaistumaan elokuvan roolihahmoihin. Kaunis, rujon väkivaltainen ja myös hauska elokuva, joka kaikki pyörii sen ympärillä, miten Kitanon näyttelemä eläköitynyt poliisi reagoi häntä ympäröivään suruun ja syyllisyydentunteeseen. Kieltämättä melko huvittavan näköistä miten Kitano polkee satunnaisen öykkärin naamaa pitkin rantahiekkaa melodramaattisen viulumusiikin säestämänä. Ennen kaikkea myös elokuva, joka näyttää sen kauneuden, jota kukkivat kirsikkapuut sekä kuolema pitävät sisällään.
4 months, 2 weeks ago
The Last King of Scotland
28.2 Eipä tämä erotu historiallisten draamojen ja elämäkertaelokuvien joukosta juuri millään tavalla. Melko tyypillinen yhden vahvan roolisuorituksen ympärillä pyörivä teos, josta myös tusina muita Oscar baitteja on valettu. Toisaalta Forest Whitaker osaa eläytyä pelottavan hyvin Ugandan hirmuhallitsija Idi Aminiksi, jonka persoonallisuus vaihtelee vähän väliä karismaattisen johtajan ja murhanhimoisen tyrannin välillä. Mutta toisaalta myös melko kornia nähdä miten Whitaker heittää kömpelöä läppää James McAvoyn skottilääkärin kanssa jo heti ensituttavuudesta lähtien. McAvoyn lähes sokean naiivi luonne, joka ei yksinkertaisesti kykene näkemään Aminin maskin läpi on puolestaan hyvin epäuskottavaa. Tämä ei onneksi markkinoi Aminista kerrottuja kauhutarinoita faktana, vaan nimenomaan näyttää hänet sellaisena, kun historiankirjat kertovat. Ajoittain enemmän trilleri, kuin nyyhkyvasaralla jatkuvasti katsojaa paukutteleva pateettisen siirappinen Hollywood-raina. Ei muuten paljon sanottavaa tästä löydy. Jatketaan eteenpäin.
4 months, 3 weeks ago
Reindeerspotting - pako Joulumaasta
27.2 Parhaimpia kotimaisia dokkareita mitä olen nähnyt. Ei mikään epäuskottava, nelikymppisen akateemikon näkemys nuorten huumeongelmista, vaan rehellisen suorasukainen ja katu-uskottava katsaus yhden kaveriporukan sisäpiiriin ja mitä ongelmia se pitää sisällään. Kotivideotason videokameralla kuvattu pätkä välittää Rovaniemen karuimmatkin puolet hyvin inhorealistisesti. Pelkän informatiivisen dokkarin asemaan ei tämä yllättävän kunnianhimoinen projekti tyydy, vaan se pitää sisällään paljon muutakin. Myös sitä aitoa Rovaniemen henkeä näytetään ohimennen, esimerkiksi perinteisten jokavuotisten porokilpailuiden muodossa. Jani Raappana on itse asiassa hyvinkin sympaattinen tapaus ja monissa käytännön asioissa viisas, mutta onnettomien olosuhteiden uhri lukuisten muiden ikäluokkansa ongelmanuorten keskuudessa. Puolenvälin jälkeen sangen rosoinen dokumentti muuttuu yllättävän lämminhenkiseksi kahden rovaniemeläisen social commentary -tason lomavideoksi halki Etelä-Euroopan. Katsoin samaan syssyyn myös dvd:n lisämateriaalit, joissa vierailtiin mm. Vatikaanissa ja ryöstettiin tupakkaa rovaniemeläisestä lähikaupasta. K-18 ikäraja on kyllä todella kohtuuton. Tätä pitäisi nimenomaan näyttää huumevalistuksena 15-vuotiaille, ennen kuin on liian myöhäistä.
4 months, 3 weeks ago
Kingsman: The Secret Service
24.2 Ihan siedettävä James Bond -henkinen agenttiparodia, joka ei onneksi ole samaa ala-arvoista paskaa mitä Mark Millarin Kick-Assiin perustuva elokuva. Onhan tämäkin välillä ihan älyttömän typerä ja ajoittain irvistyttävän noloa kohellusta, mutta tyylikästä sellaista. Samuel L. Jacksonin teennäinen sössötys alkaa ärsyttää todella nopeasti. Toimintakohtaukset ovat salamannopeita, yhden otoksen vuoristoratoja, jotka muistuttavat lähinnä raiteilta suistunutta rahtijunaa, joilta ei pysty kääntämään katsettaan pois. Parodiana tämä on turhan itsetietoinen ja muihin fiktiivisiin agentteihin Bondista Jack Baueriin viitataan aivan liian usein. Myöskin kaikkea mahdollista apinoidaan ihan Myrskyn ratsastajien vapaapudotuskohtaukseen saakka, mikä menee melkein kopioimisen puolelle. Hölmönä aivot narikkaan -viihteenä ajaa kuitenkin asiansa.
4 months, 3 weeks ago
Wonder Woman
 Wonder Woman 6/10
4 months, 3 weeks ago
Wonder Woman
23.2 Vahingossa hyvä DC Extended Universe -elokuva. Batman v Superman sekä Suicide Squad olivat kauheata kuraa, mutta tämä on sentään reilusti kyseisiä ripulipaskoja kiinteämpi tapaus. Gal Gadot on kuin luotu Wonder Womaniksi. Sulavan rauhalliseen tahtiin etenevä elokuva, joka ei onneksi ole Batman v Supermanin kaltainen reilu kahden tunnin puuduttava sekamelska, jossa on päälleliimattu ja antiklimaattinen lopputaistelu ängetty väkisin loppuun. Myöskin Suicide Squadin lähes itseironiselta pelleilyltä ollaan vältytty. Muutama kohta oli korniudessaan noloa, kuten Wonder Womanin ensimmäinen päivä Lontoossa sekä lopetus, joka oli turhan dramaattinen ja hosuttu. Muuten ihan mukiinmenevää viihdettä, joka ei onneksi tuntunut liian pitkältä.
4 months, 3 weeks ago
Chicago
22.2 Toisin kuin La La Landin kohdalla, jossa kaikki laulut olivat vähintäänkin siedettäviä, niin tämän musikaalin istuin loppuun asti jotakuinkin hampaat irvessä. Ei nämä perinteisemmät Broadway-musikaalit vain iske sitten millään. Vajoaisi ehkä Moulin Rougen tasolle, ellei juoni käsittelisi niinkin satiirista aihetta, kuin median ja tuomioistuimen tapaa kohdella murhaajia kuin julkkiksia. Kun kerran hullujen jenkkien mielestä huonoa julkisuutta ei ole olemassakaan. Laulut eivät uponneet yhtään ja vaihtelivat ärsyttävän ja unohdettavan välillä. Musikaaliksi omaperäinen ja tuo pöydälle kiinnostavan idean, mutta painii liikaa siinä Oscar bait -kategoriassa, joka ei vain ole minun makuuni.
4 months, 4 weeks ago
4 months, 4 weeks ago
The Great Wall (2016)
21.2 Visuaalisesti bombastinen toiminta/hirviöseikkailu ja juuri sopivan pituinen. Tuntuu ajoittain siltä, kun katsoisi ei-niin-interaktiivisen videopelin välianimaatiota, jossa on paljon Quick Time Eventtejä. Tämä ei onneksi yritä olla mitään muuta, kuin yhden illan viihdettä. Matt Damon vetää pokerilla alusta loppuun naurettavalla letillä ja poninhännällä. Itse en pystyisi.
4 months, 4 weeks ago
4 months, 4 weeks ago
Harakiri
19.2 Nerokas dekonstruktio samuraigenrestä, jossa ei kaunistella samuraietikettiä millään tavalla. Masaki Kobayashi ei tunnu saavan lainkaan samanlaista tunnustusta täällä länsimaissa mitä Kurosawa, mikä on sääli. Ei millään pahalla tietenkään Kurosawan mestarillista elokuvauraa kohtaan, mutta kyllä täältäkin pitäisi löytyä enemmän sijaa muille aasialaisille ohjaajille. Itse elokuva on yhden miehen tragedia sekä vimmainen kostotarina samassa paketissa. Ensimmäinen puolitoistatuntinen valotetaan lähinnä päähenkilönä toimivan roninin eli isännättömän samurain taustoja. Viimeinen puolituntinen taas on yhtä näyttävien kamera-ajojen ja leikkausten juhlaa. Itse taistelut eivät yllä koreografisesti Kurosawan vastaavien samuraielokuvien tasolle, mutta vakuuttavat joka tapauksessa. Kohtaus, jossa päähenkilön vävy suorittaa seppukun bambumiekalla on ehkä tuskallisimpia elokuvakohtauksia, mitä olen nähnyt.
5 months ago
5 months ago
La La Land                                  (2016)
15.2 "Musikaalit ovat tarkoitettu utopiaksi, eskapistiseksi nautinnoksi ja tässä Chazelle onnistuu; katsoja unohtaa muun maailman elokuvaa katsoessaan." Ohessa suora lainaus Episodin arvostelusta, joka kiteyttää hyvin sen, miten tehdään hyvä musikaali. Suurin ongelma tosin omalla kohdallani on se, miten pitkään olen karsastanut ja kokenut ennakkoluuloja perinteisiä Broadway-musikaaleja kohtaan. Todellisen elokuvaharrastajan tosin kuuluu katsoa mahdollisimman monta elokuvaa mahdollisimman ennakkoluulottomasti ja vasta katselun jälkeen muodostaa lopullinen arvio. Damien Chazellen esikoistyö Whiplash oli yksi vuoden parhaimpia elokuvia ja suurimpia yllättäjä, joten sen varassa annoin tälle yhden ison mahdollisuuden. Suuria lupauksia ei tämä tosin lunastanut, mutta ei tämä todellakaan ollut se katastrofi mitä sen pelkäsin olevan. Vertasin tätä katselun aikana jatkuvasti kestoinhokki Moulin Rougeen, joka oli supernolo ja jonka jokainen roolihahmo sekä musikaalinumero aiheutti itsessä suurta myötähäpeää, etenkin kornia Smells like teen spirit -coveria myöten. Tätä ei oltu onneksi pilattu tekemällä kokonaisuudesta pelkän sarjan päälleliimattuja laulunlurituksia ja tässä esitysten välissä olevat kohtaukset olivat sitä parasta antia. Pidin erityisesti Ryan Goslingin roolihahmon analysoidessa keskiverto-musadiggariakin syvällisemmin, miten jazz pitää nähdä ja kokea sen sijaan, että sitä vain kuuntelee. Kyseinen kohtaus toi hymyn huulille, koska se oli niin totta. Chazelle on jatkanut Whiplashissä tuttua jazz-elementtiä myös tässäkin, vaikkakin eri näkökulmasta. Muihin hyviin hetkiin lukeutuivat mukiinmenevät coverit muutamasta 80-luvun syntikkapopklassikosta, sekä J. K. Simmonsin lyhyt rooli, joka on kaikkea muuta kuin Whiplashin räyhäävä ja dominoiva musiikinopettaja. Sitten itse elokuvan musiikkinumeroihin, jotka olivat valitettavan unohdettavia tapauksia. Yksikään niistä ei jäänyt soimaan päähän tai jättänyt päälle keskivertoa parempaa mieltä. Onhan tämä tietty parempi vaihtoehto kuin Moulin Rougen tapauksessa, jossa jokainen kappale sai korvat vuotamaan verta, mutta en pidä suhteellisen tasapaksuja laulujakaan hyvän musikaalin merkkinä. Näyttävät lavasteet sekä monimutkaiset yhden otoksen tanssiesitykset ovat kieltämättä erittäin kaunista katseltavaa. Näiden osalta voisin sanoa Chazellen ansainneen Oscarinsa, vaikken kuulukaan siihen aitoon ja oikeaan kohdeyleisöön.
5 months ago

Insert image

drop image here
(or click)
or enter URL:
 link image?  square?

Insert video

Format block