Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
13th of July, DVD
Dawn of the Dead jatkaa siitä mihin edellinen jäi ja Romero menee tässä teoksessaan vieläkin pidemmälle: siinä missä Night of the Living Dead vakiinnutti zombie-elokuvat kauhugenren alalajina, Dawn of the Dead todisti ensimmäisen kerran miten paljon verta, suolenpätkiä ja ylenpalttista hupia voi aiheesta repiä. Tämän elokuvan gore on vanhentunut erittäin hyvin ja irtoraajat näyttävät reilusti inhottavammilta, mitä nykyajan CGI-splattereissä. Edeltäjänsä tavoin Dawn of the Dead ei ole pelkästään pienen budjetin kauhuelokuva, vaan sisältää myös oivaltavaa satiiria, joka on vielä tänäkin päivänä ajankohtaista. Tällä kertaa Romero käsittelee vahvasti niitä ongelmia, jotka vaivaavat jokaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Elokuvan hahmojen majoituttua ostoskeskukseen, on heidän elämässään jälleen jotain elämisen arvoista ja he elävätkin materialistisessa yltäkylläisyydessä huolimatta ovien takana piilevästä vaarasta. Kohtaus, jossa elävät kuolleet valtaavat ostoskeskuksen pääaukion ja vaeltavat edestakaisin vain perustarvettaan tyydyttäen on verrattavissa jenkkien vuosittain järjestettävään mustaan perjantaihin. Romero onnistuu elokuvallaan katsojan tuijottamaan omaan napaan ja pohtimaan sitä materialistista orjuutta, johon jokainen hyvinvointiyhteiskunnan kansalainen on tavalla tai toisella altistunut. Elokuvan loputtua jää mieleen kalvava ajatus siitä, miten ihmiset ovat todellakin niitä pahimpia hirviöitä. Tapahtumapaikkana elokuvan ostoskeskus on loistava: alussa kaikki tuntuu sopivan isolta, mutta ei aikaakaan, kun zombiet alkavat vallata huoneita toisensa perään ja mukavuusalue pienenee lähes ensimmäisen osan omakotitalon tasolle ja jälleen kerran ollaan palattu takaisin lähtöruutuun. Niin loistava kuin tämä elokuva onkin, niin pidin ensimmäisen osan kolkosta tunnelmasta hitusen enemmän. Lisätietona vielä mainittakoon, että katsoin ohjaajan version, jossa satiiripuoli vahvempi ja henkilöhahmoihin syvennytään enemmän, kuin mitä Argeton goreen ja toimintaan painottuvassa eurooppaversiossa.


7 years, 8 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Favorite video game music list
Mark Morgan, Richard Band
Annah's Theme
Fall-From-Grace's Theme
Nordom's Theme
Deionarra's Theme
Main Theme
Civic Festhall
7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
10th of July, Netflix
Yllätyin erittäin positiivisesti ja teki vielä suuremman vaikutuksen mitä Eastern Promises (joka pitänee uudelleenkatsoa jossain vaiheessa). Viggo Mortensen tekee tässä ehkä uransa vahvimman roolisuorituksen perheenisänä, kenen raju menneisyys järjestäytyneen rikollisuuden parissa palaa kummittelemaan häntä ja hänen perhettään. Mikä tekee Mortensenin roolisuorituksesta niin erinomaisen on se, miten hän pystyy eläytymään kahden hyvin erilaisen roolihahmon saappaisiin, jotka koko ajan kamppailevat siitä kumpi puolisko on hallitsevampi. Pohjimmiltaan mies haluaa olla Tom Stall, rakastava aviomies ja perheenisä, mutta riittävän henkisen paineen alla hänestä muuttuu Joey Cusack, kuka on kykenevä äärimmäiseen väkivaltaan. Mortensenin roolihahmoa paitsi pelkää siitä mihin hän on kykeneväinen, myös säälii, kun ei anneta mahdollisuutta asettua aloilleen ja hyvittää aiempia virheitään. Cronenbergin elokuville tyypillisesti väkivalta on erittäin groteskia, vaikkakin Eastern Promisesin nähtyäni tämän raakuudet tuntuivat pakostakin vaisummilta. Kuitenkin A History of Violence on elokuva, joka näyttää paremmin kuin hyvin, miten väkivalta vaikuttaa aina negatiivisesti itseään ja läheisiään kohtaan, myös silloin, kun se on oikeutettua.


7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
9th of July, Netflix
Tämä oli jo tahattoman koominen tekele ja juuri siksi niin viihdyttävä. Alexander Skarsgård painimassa CGI-apinoiden kanssa ja varsinkin miehen Tarzan-huuto oli jo kerrassaan huvittavaa. Samuel L. Jacksonilla ei ole oikeastaan mitään roolia ja hänen ainoana tehtävänään on laukoa tavanomaiseen tapaansa vitsejä, jotka eivät edes istu 1800-luvun lopun maailmankuvaan. Kieltämättä koko elokuva laahasi paikoitellen hyvin pahasti ja alkoi vaikeasti määritettävästä kohdasta aikajatkumoa: Skarsgårdin Tarzan on jo asettautunut aloilleen Lontooseen ja väkisin tulee semmoinen "mistä olen jäänyt paitsi" -fiilis. Toki tässä on muutamia takaumia, mutta ne ovat turhan suppeita ja välillä on vaikea tulkita onko tämä nyt takaumaa vai oikeaa aikaa. Christoph Waltz käy kääntymässä ja tekee ennalta-arvattavan juonen kannalta relevantin ennalta-arvattavan pahisroolin ja Margot Robbien Jane on vain nainen hädässä. Mitäkö tästä sitten jäi käteen? Ei mitään ja kyseessä onkin vain tarpeeton 2010-luvun kasvojenkohotus Edgar Rice Burroughsin luomalle Tarzanille. Silti ihan katsottava kesäleffa.


7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
7th of July, Netflix
Paskaahan tämä oli, mutta kyllä tämän nyt joten kuten sai katsottua loppuun asti. Kokonaisuudesta paistaa läpi keskeneräisyys ja teennäisyys. Näyttelijöiden turhautuneista ilmeistä huomaa selvästi, kuinka kukaan ei ole vaivautunut kuvauspaikalle muuten kuin lunastamaan palkkakuittinsa. Suicide Squadin antisankarit ovat melko epätasapainoinen omituisten otusten kerho, joista päälimmäisenä mieleen jäi Will Smithin Deadshot, kenen taustatarinaan on jopa yritetty panostaa. Margot Robbien Harley Quinn on pelkästään rasittava, eikä tee elokuvan aikana mitään hyödyllistä. Killer Croc oli taas karmea pettymys, eikä hänen roolihahmoonsa saatu mitään syvyyttä muutamaa paskaa läppää lukuunottamatta. Jared Leton Jokeri on melko mitäänsanomaton pakkelinaama, kenet on maskeerattu niin tunnistamattomaksi, että on loppujen lopuksi ihan sama kuka maskin takana huutelee. Tämän lisäksi Jokerin ja Harley Quinnin päälleliimattu rakkaustarina ei istu kokonaisuuteen. Elokuvan ensimmäinen puolisko on epäonnistunut yritys luoda jotain pohjaa toisen puoliskon tylsälle toimintaosuudelle, josta puuttuu kokonaan sielu. Soundtrack sisältää kieltämättä joitain erinomaisia kappaleita, mutta tällä ollaan selkeästi koitettu peittää alle se kauhea fiasko, jota Suicide Squad on. Tähän vielä päälle kattava kokoelma elokuvakliseitä, niin yksi vuoden huonoimmista elokuvista on paketissa.


7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Games played in 2017 list
Taisin ryssiä tämän pelin aika pahasti. Päädyin Ravel's Maze -nimiseen luolastoon ja jäin jumiin. Tiimini on ensinnäkin liian alikehittynyt, jotta voisi selviytyäkään pomomatsista, vaikka tosin tämän pelin voi tietääkseni päästä läpi tappamatta ketään. Mutta vähän lyhyttä tekstiä itse pelistä: Planescapeen olen halunnut jo pidemmän aikaa tutustua ja Steamiin hiljattain julkaistu Enhanced Edition helpotti tutustumista huomattavasti. En pelin alkuvaiheilla vielä erityisesti lämmennyt hitaasti alkavalle juonelle, mutta viimeistään kun pääsin Mortuarystä ulos, aloin kiinnostua vähitellen. Planescapessahan pääpaino on taistelun sijaan dialogissa, joka on ilahduttavan monipuolista ja erilaisia keskusteluvaihtoehtoja on valtavasti. Juoni käsittelee niin vahvasti filosofia teemoja, ettei kaikkea voi ahmia suurina paloina: Planescape on yksi harvoja pelejä, joita pelasin pienissä erissä, jotta sain imaistua kaiken dialogin sisään. Nameless Onen mukaan liittyvät seuralaiset ovat todella mieleenpainuvia ja kiinnostavia hahmoja, mieleenpainuvin ehkä itselleni oli tuo suulas pääkallo Morte. Pelin ainoana huonona puolena on sen kömpelö taistelusysteemi, joka tällaisella maallikolla meni pelkäksi päämäärättömäksi huitomiseksi. Pieni kulttuurishokki kyllä siirtyä japsiropeista D&D -tyyliseen reaaliaikaiseen mättöön, joka on ensisilmäyksellä varsin monimutkaista. Jos vain joku kaunis päivä pääsisin tämän taistelusysteemin sisälle, niin saisin loppuun tämän helmen.
7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
4th of July, DVD
Lynchin ensimmäinen kokopitkä elokuva Eraserhead on selkeästi miehen paras ohjaustyö. Mulholland Drive, Elefanttimies ja Blue Velvet ovat nekin erinomaisia elokuvia, mutta Eraserhead määrittää parhaiten Lynchin omaperäisen surrealistisen tyylin, menemättä kuitenkaan missään vaiheessa liian yliampuvaksi (toisin kuin Inland Empiressa). Mihinkään genreen tätä ei ole helppo luokitella ja kauhuelokuvaksikin Eraserhead on lähinnä rajatapaus. Juonta on vaikea määritellä, mutta kantavana teemana tuntuu olevan vanhemmuuden pelko. Tätä tukevat lukuisat metaforat, kuten päivällispöydässä sätkivät kyljykset sekä inhottavan groteski mutanttivauva, jonka itku ja parkuna pitää vanhemmat hereillä. Jack Nancen näyttelemän päähenkilön tyttöystävä ei kestä ensimmäistäkään yötä E.T.:ltä muistuttavan vauvan seurassa, jonka jälkeen Nancen harteille jää yksin ilmeisen sairastuneen sekasikiön hoivaaminen. Eraserheadin maailma on hyvin häiriintynyt ja jo Nancen hämmentynyt ilme kertoo, että kaikki ei ole kohdillaan. Toistuvat elementit lämpöpattereista ja välkkyvistä hehkulampuista tuntuvat viittavan radioaktiivisuuteen ja jonkinlaiseen dystooppiseen tulevaisuudenkuvaan. Elokuvan nimi ei tosin auennut itselleni, eikä vaihe, jossa Nancen päästä tehdään pyyhekumeja. Tämä on tosin tyypillistä Lynchiä, että kaikkiin kysymyksiin ei saada vastauksia, jonka jälkeen katsoja jää janoamaan lisää.


7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Games played in 2017 list
Finished on 3rd of July, Steam
Itselleni Lego-pelit ovat sellaisia pelejä, joita tekee mieli tahkoa läpi, kun on harvinaisen laiskalla tuulella. Aina ei tee mieli paneutua mihinkään monimutkaiseen, vaan satunnaisin väliajoin tekee hyvää nollata aivot, joihin Lego-pelit ovat hyvä vaihtoehto helpon vaikeusasteensa vuoksi. Lego Marvel Super Heroes on ehkäpä paras pelaamistani Lego-peleistä tähän mennessä. En ole koskaan ollut Marvel-sarjakuvien fani, mutta olen aina tykännyt kyseisen sarjakuvakustantamon monipuolisesta hahmogalleriasta. Ja niille tämä peli tuo reilusti kunniaa, sillä yli 150 pelattavan hahmon joukosta löytyy paitsi tunnettuja sankareita (kunniamaininta Deadpoolille ja hänen nenäkkäälle dialogilleen), myös unohdettuja tapauksia (jopa Howard the Duck). Pelimaailma on juonellisesti yhteenlittyviä kenttiä lukuunottamatta täysin avoin ja mikäs sen mukavampaa kuin lennellä Iron Manilla pitkin New Yorkin tunnettuja maamerkkejä. Kerättävää riittää ja 100 % rajapyykkiä saavuttaessa saattaa pelimittari hipoa helposti lähemmäs 40 tuntia. Ja mitäpä olisi tämäkään peli ilman Stan Lee -cameoita. Itselle sopiva yhdistelmä guilty pleasurea ja kasuaalia pelaamista, Lego Marvel on erittäin, erittäin hieno peli.
7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
26th of June, Internet
Night of the Living Dead on syystäkin zombie-elokuvien kiistaton klassikko, sillä se sisältää monia lajityypillisiä elementtejä, jotka ovat sittemmin vakiintuneet kauhuelokuvan kliseiksi. Nykymittapuulla Romeron ensiohjaus vaikuttaa ensisilmäyksellä hyvinkin vanhentuneelta, mutta kannattaa muistaa, että Romero ei luonut pelkästään paljon matkitun ja jäljitellyn mestariteoksen, vaan uudisti kokonaan kauhuelokuvan genren puhuttelevilla maailmanlopun visioillaan, jotka ovat kaukana Universal Studiosin goottikauhun hirviöistä. Maskeeraus loistaa Night of the Living Deadissa olemattomuudellaan, mutta todellinen kauhu piileekin siinä, miten joukko ihmisiä joutuu henkisen paineen alla linnoittautumaan lähimpään rakennukseen ja odottamaan apua, jota ei välttämättä koskaan tule. Asiaa ei todellakaan helpota se, miten radio ja televisio ovat ainoat ikkunat ulkopuoliseen maailmaan, eivätkä rakennuksen ovet kestä loputtomiin elävien kuolleiden kasvavaa armeijaa vastaan. Romero rakentaa jännitystä vähitellen ja tiivistunnelmainen musiikki sekä karu mustavalkokuvaus luovat painostavan ilmapiirin. Alun takaa-ajokohtaus on sekin vasta alkulämmittelyä tulevaa helvettiä varten ja loppukohtaus on edelleenkin hyytävä. Ehta modernin kauhuelokuvan merkkipaalu, joka jättää sopivasti epämiellyttävän tunteen vielä lopputekstienkin jälkeen.


7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Episodemeter list
7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Favorite video game music list
7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
24th of June, Netflix
Odotin ihan menevää keskitason rikosjännitystä ja sitä myös tältä sain. Denzel Washingtonin korruptoituneen huumepoliisin ja Ethan Hawken naiivin poliisikokelaan välinen kemia on Training Dayn parasta antia. Hawke on roolissaan ihan ok, mutta Washingtonin läpimätä kyttä Alonzo vie ansaitusti kaiken huomion. Realistisen otteen elokuvalle tuo se, että Training Daytä kuvattiin Los Angelesin pahamaineisimmilla alueilla. Huumeiden ja väkivallan rappeuttamat asuinalueet välittyvät kyllä hyvin katsojan silmiin, vaikka kyseessä onkin vain elokuva. Training Dayn tapahtuvat sijoittuvat siis yhden päivän ajalle, joka toimii Hawken harjoittelupäivänä. Loppuratkaisu jätti hieman pahan maun suuhun. Mukiinmenevää viihdettä, jos ghettoaiheiset elokuvat kiinnostavat, vaikkei tässä ole yhtään syvällisempää sanomaa, toisin kuin esimerkiksi Spike Leen elokuvissa.


7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Favorite video game music list
Eric Barone
Raven's Descent
Ancient
Nocturne of Ice
In the Deep Woods
Nature's Crescendo
The Sun Can Bend an Orange Sky
The Valley Comes Alive
7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Games played in 2017 list
Finished on 25th of June, Steam
Metal Gear Solid -sarjan suurena fanina tykästyin heti tähän 2D-tyyliseen stealth/toiminta -peliin. Pelattavuus on kuin suoraan MGS-sarjan peleistä, mutta ninjoilla. Mark of the Ninjassa hyödynnetään loistavasti ääniaaltoja ja varjoja vastustajan hämäämiseen sekä piilossa pysymiseen. Tunnelma on kova ja vaihtuvat ympäristöolosuhteet nostavat vaikeusastetta tasaiseen tahtiin. Kovin helppohan tämä peli on ja äkkikuolemat kompensoituvat tasaisin väliajoin ripotelluilla checkpointeilla. Juoni on simppeli ja minimalistinen, mutta kiinnostava.
7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Favorite video game music list
7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
21st of June, Blu-Ray
Piti tämäkin aukko sitten paikata, kun kerran Wall Streetin nähtyä janosin lisää DiCapriota. Paha sanoa, vetääkö mies tässä Jordan Belfortin vertaista roolisuoritusta, sillä Revenantissa on dialogi minimissä, joten kaikki näyttely lähinnä ilmeiden varassa. Revenant kuvaa varsin onnistuneesti ihmisen sinnikkyyttä ja selviytymiskykyä äärimmäisissä olosuhteissa. Ihmisen selviytymistä luonnossa on käyty läpi jo monessa muussakin leffassa, mutta en ole aiemmin nähnyt yhtä brutaalia ja karua tulkintaa aiheesta, kuin tässä. Juonen keskiössä oleva kostotarina tuntuu lähinnä vain tekosyyltä, jotta DiCaprion turkismetsästäjällä olisi edes yksi hyvä syy sinnitellä. Loppuratkaisu on ennalta-arvattava, mutta toimii. Revenantin paras osuus on ehdottomasti näyttävät kameraotokset ja luontokuvaukset, joille tämä Blu-Ray -julkaisu tuo runsaasti oikeutta.


7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
20th of June, DVD
Love Exposuren katsomista olen odottanut jo kauan ja vihdoinkin sain tämän käsiini! Shion Sono ei ole entuudestaan tuttu ohjaaja minulle, mutta tämän myötä kiinnostus miehen muihin töihin on kyllä noususuhdanteessa. Love Exposuresta on vaikea sanoa mitään, sillä sen neljän tunnin pitkään kestoon mahtuu kaikenlaista. Ensinnäkin tämä elokuva herättää positiivisella tavalla ristiriitaisia tunteita. Osittain Love Exposure on komedia, osittain rakkaustarina ja osittain jopa splatteria. Sonon mestariteos on täynnä uskonnollista symboliikkaa ja välillä käydään läpi hyvinkin yksityiskohtaista pohdiskelua ihmisen seksuaalisuudesta ja seksuaali-identiteetistä. Yu ja Yoko ovat erinomaisesti käsikirjoitettuja hahmoja ja heidän välinen rakkaustarinansa on kaikkea muuta kuin tavanomainen: täynnä bisarreja käänteitä ja nokkelaa huumoria. Sono osaa myös kääntää neljän tunnin pituuden edukseen, sillä episodimainen rakenne ei käy missään kohdin puuduttavaksi ja näkökulmaa vaihdetaan sopivan tasaiseen tahtiin. Elokuvallisilta ansioiltaan Love Exposure suorastaan pulppuaa kaikkea jännää omaperäisistä kameraotoksistaan mieleenpainuvaan kerrontaan saakka. En keksi mitään huonoa sanottavaa tästä: Sono onnistuu jokaisella osa-aluellaan ja tekee Love Exposuresta yhden viime vuosikymmenen parhaimmista elokuvista.


7 years, 9 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Games played in 2017 list
Tämä oli yllättäen jopa parempi mitä aikaisempi Slain, joka oli hieman pettymys. Odalluksessa Castlevania-vaikutteet ovat näkyvämmät: 8-bittinen ulkoasu ja musiikit ovat kuin suoraan 80-luvulta. Tämä on enemmän perinteisempi Castlevania, kuin Metroidvania, sillä meno on lineaarisempaa. Välillä vastaan tulee vaihtoehtoisia reittejä ja piilotettuja kenttiä, eli vaikutteita on otettu selvästi Castlevania III:sta (NES-trilogian parhaasta osasta). Haaste on reilumpaa mitä Slainissa ja kontrollit jämäkämmät. Kerättävää riittää ja jotkut salaisista esineistä on piilotettu hyvinkin pikkutarkasti. Kaikin puolin pelattavuus on ehtaa Castlevaniaa ja tasaiseen tahtiin avautuvat kyvyt kannustavat pelaajaa tutkimaan jokaisen kiven ja kannon. Jäin tosin jumiin viimeiseen bossiin, joka on huomattava piikki muuten tasaisessa vaikeusasteessa.
7 years, 9 months ago