Kookosbanaani added 1 item to Favorite video game music list
Kristofer Maddigan
Floral Fury
Carnival Kerfluffe
Murine Corps
Inkwell Isle One
Botanic Panic
Sugarland Shimmy
Elder Kettle
7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Games played in 2017 list
Finished on 3th of November, Steam
Tämä ei nyt ollut niin vaikea, kuin osasin odottaa. Ehkäpä Mega Manien uudelleenpeluu viritti sopivan asenteen tätä peliä kohtaan, sillä tämän vaikeusaste ei ole lähelläkään sitä, mitä Megikset ovat parhaimmillaan. Kyllä tämäkin on vaikea peli, mutta eri tavalla. Cupheadissa kontrollit ovat loistavat ja haastavien bossien patternit ovat alussa ennalta-arvaamattomia, mutta ne pitääkin opetella kantapään kautta vanhaan kunnon Dark Souls -tyyliin. Häviäminen johtuu itsestä, mikä on tarkoituskin. Game Over -ruudun pamahtaessa ruudulle näytetään vielä kuinka pitkälle pääsit, mikä tuo juuri sopivalla tavalla "vielä yksi kerta" -fiiliksen. Tässä pelissä häviö ei vituttanut juuri lainkaan. Kun on opetellut bossien patternit hyvin, niin loppu sujuu puhtaasti skillseillä. Power uppeja voi ostaa kaupasta, mutta niillä on aina jokin haittavaikutus etulyöntiaseman lisäksi (ylimääräiset hit pointsit esimerkiksi alentavat tulivoimaa). Ihastuin tähän peliin jo heti ensisilmäyksellä ja 30-luvun animaatioille tehdään jatkuvasti kunniaa. Art stylelle siis reilusti lisäpisteitä ja tykkään tuosta miten jokainen pelin frame on aikakaudelleen tyypillisesti käsinpiirretty. Harmillisen lyhythän tämä on ja olisin toivonut enemmän run 'n gun -kenttiä, mutta sekopäinen ja monipuolinen bossikatras on se, mistä tämä peli tullaan muistamaan vielä vuosien päästä. Nautin suuresti jokaisen bossin kellistämisestä ja tässä pelissä on oikeasti mahdoton tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.
7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
30th of October, DVD
Social Network on sellainen elokuva, joka ilmestyi oikeaan oikeaan, oikealle sukupolvelle ja juuri kun sosiaalinen media oli vakiinnuttamassa asemaansa kokonaisen sukupolven yhteisöpalveluna. Kokonaisuudesta paistaa läpi rahastus, trendikkyys ja ennen kaikkea mediaseksikkyys, vaikka ohjaajan puikoissa onkin David Fincher. Tästä viestivät mm. kuluneen vuosikymmenen halutuimpiin miespääosanäyttelijöihin lukeutuneen Jesse Eisenbergin valinta näyttelemään Mark Zuckerbergin rooliin. Justin Timberlaken mainostaminen jätti myös vähän kaupallisen maun suuhun. En tiedä kuinka todesta tämä käy Zuckerbergin elämäkertaelokuvana, mutta juoni kierrättää sitä samaa tuttua amerikkalainen unelma, joka kostautuu tavalla tai toisella -asetelmaa. Oli tässä hyvääkin ja nautin erityisesti Fincherin nopeatempoisesta leikkaustyylistä, joka myös Fight Clubissa oli vahvasti läsnä. Menevänä teiniviihteenä tämä ajaa kyllä asiansa, mutta olisin itse toivonut hiukan vähemmän aikakaudelle tyypillistä elokuvankerrontaa.


7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Favorite video game music list
7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
29th of October, DVD
Dario Argenton kauhuklassikko on yllättävän hyvin vanhentunut. Suspiria nojaa vahvasti häiriintyneen äänimaailman sekä voimakkaiden värien luoman kontrastin nostattamaan jännitykseen. Goblinin tunnelmallinen ja hypnoottinen musiikki on jo itsessään kuuntelemisen arvoista ja kontekstissaan toimii entistä paremmin. Musiikki ei siis toimi pelkästään tunnelmanluojana, vaan kuljettaa hyvin juonta eteenpäin. Rauhallisia kohtauksia tasapainottavat brutaalit murhakohtaukset iskevät puun takaa kuin nyrkki silmään. Näyttelytyö ei ehkä mielestäni ollut kovinkaan kehuttavaa settiä ja sisältää pari ylivedettyä hysteriakohtausta. Mitä nyt Jessica Harperin näyttelemän amerikkalaisen balettitanssijan hämmentyneisyys sopii kuitenkin erinomaisesti tarinaan. Kauhuelokuva, jolla on oikeasti jotain sisältöäkin, Suspiria on elokuva, jota ilman moderni kauhuelokuva ei olisi mitään.


7 years, 5 months ago
7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
27th of October, DVD
Menevää aivot narikkaaan -viihdettä, muttei yhtään sen enempää. Return to Nuke 'Em High -elokuvallaan Kaufman tuo 80-luvun kulttiklassikkonsa 2010-luvulle. Populaarikulttuuriviittaukset ovat myös sen mukaisia. Ei kauheasti muuta sanottavaa löydy itse elokuvasta, tämä sisältää juuri sitä mitä alkuperäinenkin versio ja jättää väkisinkin sellaisen tunteen, että kaiken tämän on nähnyt jo aiemmin. Loppui kuitenkin sellaiseen paikkaan, että jatko-osan näkeminen välttämätöntä. Nyt on siis Best of Troma -kokoelma kaluttu kokoelmaan. Varsin epätasainen kokoelma, jossa summan mutikassa valittu kaksi kasarituotannon kulttiklassikkoa, sekä kaksi viime vuosikymmenen tuotoksista. Osa leffoista menee alas sellaisenaan, kun taas osan saa kurkusta alas vain viinan mukana. Tässä oli kyllä itselleni ihan riittävästi Tromaa koko loppuvuosikymmenen edestä, joten tuskin tarvitsee näiden pariin palata enää hetkeen.


7 years, 5 months ago
7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
26th of October, DVD
Hateful Eightin katsomista vaikeutti jo jonkin aikaa sen kohtuuton pituus. Djangokin kärsi pahasti ylipituudesta ja liki kolmetuntinen Hateful Eight olisi ollut itselleni ehdoton no-no teatterissa katsottuna. Joka tapauksessa kolme tuntia menikin paljon nopeammin, kuin osasin odottaa. Onhan tämä ehdottomasti ainakin puoli tuntia liian pitkä, mutta episodimainen rakenne jaksoi pitää otteessaan. Tarantinolle tyypillistä huumoria ja terävää sanailua piisaa edelleen, mutta tätä katsoessa en vain saanut karistettua mielestäni, miten miehen nykytuotanto on niin homogeenistä. Hateful Eight tuntui itselle enemmän Reservoir Dogsilta western-asetelmalla. Mutta olihan tässä hyvääkin. Loppua kohden vähitellen avautuva juoni avartaa alussa etäiseltä tuntuvan hahmokavalkadin motiivit ja taustat erinomaisesti. Näyttelytyö on kauttaaltaan kehuttavaa, vaikkakin Samuel L. Jacksonin pakollinen ja kliseinen roolisuoritus hiukan ärsytti. Tarantinon itsensä vetämä kertojamonologi ei sopinut kokonaisuuteen. Ennio Morriconen musiikkia ei taas hyödynnetty riittävästi. Myöskin loppua kohden oli havaittavissa pientä lässähtämisen merkkiä. Ihan hyvä leffa näin kaikin puolin, mutta ei Tarantinon kärkipäätä. Pitäisi kyllä katsoa miehen uusinta tuotantoa uusiksi, kun en ole osannut arvostaa niitä yhtä paljon mitä alkupään tuotantoa.


7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
25th of October, DVD
Korean Hyvät, pahat ja rumat ei paitsi tee runsaasti kunnianosoitusta Leonen mestarilliselle alkuperäisteokselle, vaan toimii itsenäisenä teoksenaankin vallan mainiosti. Kyllä, tässäkin kolme lainsuojatonta jahtaavat kätkettyä aarretta, mutta sopasta löytyy paljon muutakin. Juoni ei ensinnäkään ole ihan niin suoraviivainen, kuin miltä se aluksi saattaa vaikuttaa. Ohjaaja Kim Jee-woonille tyypillinen, omaperäinen ja nokkela huumori sekä ultratyylikkäät taistelukohtaukset ovat ihan toista pataa mitä Leonen elokuvien lähiotokset. Lee Buyung-hunin mustapukuinen ja kylmäverinen gangsteri on yksi cooleimmista viime vuosikymmenen elokuvapahiksista. Erittäin viihdyttävä elokuva, joka kärsi välillä tylsistä kohtauksista, mutta muuten hyvä startti Jee-woonin tuotannolle, johon olen tutustunut harmillisen vähän.


7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
24th of October, DVD
Fellinille varsin henkilökohtainen teos elokuvanteosta ja sen haasteista. Erikoisesti nimetty 8½ (kirjaimellisesti siis Fellinin kahdeksas elokuva, jota edelsi seitsemän kokoillan elokuvaa sekä yksi lyhäri) on näkemistäni elokuvanteosta kertovista elokuvista selkeästi parhaimmistoa ja tämä sisältää alusta loppuun todella mehukasta vertauskuvallista symboliikkaa Marcello Mastroiannin näyttelemän ohjaajan käydessä läpi identiteettikriisiä itsensä ja tulevan elokuvansa kanssa. Näistä mieleenpainuvimpia ovat kenties Mastroiannin keskustelu edesmenneen isänsä kanssa hautausmaalla, sekä mies pistämässä näyttelijöitään ruotuun kuin leijonankesyttäjä. Visuaalisesti yhtä ilotulitusta koko elokuva ja Rise of the Valkyries pauhaa tarkkaan valituissa kohtauksissa. Fellinin elokuvista selkeästi se ajankohtaisin teos, joka kuvastaa jokaisen elokuvaharrastajan painajaista siitä, miten tuleva elokuvaprojekti ei etene suuntaan eikä toiseen ja vastassa on vain paiti tuotannollisia, myös henkilökohtaisia ongelmia laittamassa lisää kapuloita rattaisiin.


7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Favorite video game music list
7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
22nd of October, DVD
No nyt osui nappiin. Terror Firmer on Troma-elokuva, joka ei paitsi lunasta odotuksia, vaan ylittää ne. Toisin kuin Poultrygeist, joka oli liian lapsellinen minun makuuni, Terror Firmer on juuri sopivalla tavalla överi. Kaufman ei tällä kertaa paitsi luo ylenpalttista hupia tisseillä ja gorella, vaan haistattaa pitkät paskat isoille elokuvastudioille ja ison budjetin spektaakkeleille. Pisteitä myös Ron Jeremyn ja Lemmyn cameoille. En muista koska nauroin viimeksi ääneen yhtä paljon. Tässä oli kuitenkin ihan liikaa sulateltavaksi yhtä katselukertaa varten, joten toinen katselukerta paremmassa mielentilassa (lue: promilleissa) lienee paikallaan. Huomasin muuten yhden sangen huvittavan erikoisuuden katsellessani ruotsijulkaisua kyseisestä dvd:stä. Nimittäin muutama ruotsinkielinen repliikki oli eksynyt suomitekstitysten sekaan. Jotenkin tämä "ominaisuus" teki tästä katselukokemuksesta vieläkin viihdyttävämmän.


7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Games played in 2017 list
Finished on 28th of October, Steam
Jämäpelikokoelma, jolle jäi kaikki NES-sarjan ulkopuoliset Megikset. Tällä kertaa save statet kuopattiin kokonaan ja tilalle tuli checkpointit. Kiva sinänsä, sillä tässä kokoelmassa on oikeasti jotain haastettakin. Jopa niin paljon, että omalla kohdallani tuntimäärä tässä oli tuplasti enemmän, mitä ensimmäisessä Legacy Collectionissa. SNES:lle julkaistu seitsemäs osa on ehkä se peli, mistä on itselleni eniten lapsuusajan muistoja. Todella aliarvostettu peli, joka toimii ihan yhtä hyvin, mitä sarjan 8-bittiset osat, mutta 16-bittisessä ulkoasussa. Juoni- ja välivideopainotteisuus sekä robot masterien jakaminen kahteen erään on omalla tavallaan nokkela veto. Kahdeksannelle osalle lämpenin huomattavasti enemmän, mitä ensimmäisellä pelikerralla, mutta se jokin puuttuu. Anime-cutscenet ovat kieltämättä komeita, mutta juustoinen ääninäyttely ja ällösöpö grafiikka eivät ole makuuni. Kiitettävästi tosin sarjan kahdeksas osa kokeilee erilaista ja kentät ovat todella innovatiivisia ja vaihtelevia. Jotkut toimivat hyvin (kuten Tengu Manin lento-osuudet), jotkut taas ei (Frost Manin kentän kamala lumilautailuosuus). Ysiin ja kymppiin päästessä taas alkaa jokaisen 80-luvun lapsen (tai niin kuin minun tapauksessa, retropelien parissa kasvaneen 90-luvun lapsen) nostalgiatäpinät nousta pintaan. Ysiä kehtaisin väittää kakkosen ohella sarjan parhaaksi peliksi. Biisit ovat kovia, värikäs pikseligrafiikka miellyttää jopa enemmän silmiä mitä 80-luvun tuotoksissa ja monipuolinen asearsenaali tulee tarpeeseen myös pomomatsien ulkopuolella. Tämä osa myös tekee jatkuvasti kunniaa sarjan perinteille, välillä jopa itseironisesti. Kymppi taas kärsii siitä, mitä NES:n osat 4-6 silloin aikoinaan, eli sitä samaa, mutta eri paketissa. Kymppi kärsii sarjan ehkä kolmanneksi heikoimman soundtrackin tittelistä, minkä lisäksi aseista löytyy muutama varsin hyödytön tapaus. Proto Manilla ja Bassilla pelaaminen on hauska lisä ja kyllä tämäkin hyvä peli on, mutta ehkä tähän on hyvä kuopata sarja lopullisesti. Challenget on tällä kertaa jaettu kätevästi peleittäin, eikä yhteen rykelmään, eli voit halutessasi päästä käsiksi haastavimpiin vähemmällä työmäärällä mitä ensimmäisessä Legacy Collectionissa. En tosin jaksanut edelleenkään niitä kokeilla, vaikkakin Boss Rush -modet vaikuttivat pienen kokeilun jälkeen ihan kivoilta.
7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
21st of October, DVD
Tämä pisti kyllä hiljaiseksi. Jopa niin hiljaiseksi, että hädin tuskin osaan muodostaa mielipiteitäni sanoiksi, joten turvaudun dvd:n etu- ja takakannen sanoihin. Todella säväyttävä elokuvakokemus ja tällä kertaa Sono kirjaimellisesti moukaroi katsojansa jokaista aistia. Sonon unohtumaton sarjamurhaajaraina ei kyllä jätä ketään kylmäksi. Cold Fish on juuri sopivalla tavalla röyhkeä ja provosoiva pätkä, joka kurkistaa varsin inhorealistisella tavalla ihmismielen pimeimpiin syövereihin. Elokuva asettaa katsojan täysin Mitsuru Fukikoshin näyttelemän kalakauppiaan saappaisiin ja miehen matka hulluuteen sekä kieroutunut suhde kilpailevaan kalakauppiaseen nähdään täysin hänen silmin.


7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
20th of October, DVD
Love Exposuren jälkeen teki mieli tutustua Sion Sonon muuhun tuotantoon. Uudempaa tuotantoa edustava Why Don't You Play in Hell on käsittääkseni käsikirjoituksen osalta Sonon varhaisimpia töitä, sillä sen väsäämisessä meni ruhtinaalliset 15 vuotta. Lopputuloksena on varsin erilainen kertomus elokuvanteosta ja sen eettisyydestä. Toimintakomediaksi tämä on aivan mielettömän hauska ja viihdyttävä ja idealtaankin todella räväkkä. Tästä huomaa paljon miten Sonoa voisikin kutsua "Japanin Tarantinoksi", vaikkakin hänen tyylissään on reilusti enemmän omaperäisyyttä ja ennalta-arvaamatonta tarinankerrontaa. Love Exposuren ohella myös visuaalisesti tyylikäs ja soundtrack sisältää monia helmiä.


7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Games played in 2017 list
Finished on 22nd of October, Steam
Olen pudonnut jo ajat sitten laskuista, kuinka monta kertaa olen pelannut old school Mega Manit läpi. Pelasin edellisillä kerroilla emulaattorilla, joten save statejen avulla ei Nintendo Hard tullut käsitteenä kovin tutuksi. Ei tullut kyllä tälläkään kertaa, sillä Capcom oli änkenyt saman ominaisuuden tähän viralliseen pelikokoelmaansa todennäköisesti siinä pelossa, että pullamössösukupolvessa ei ole riittävästi miestä selättämään vanhan koulukunnan pelejä. Legacy Collection 1 sisältää siis sarjan alkuperäiset NES-klassikot 1-6. Tähän olisi ihan suosiolla voinut lisätä myös loput kymppiin saakka, mutta Capcom päätti rahastaa toisella Legacy Collectionilla. Challengeja en jaksanut kokeilla ja niistäkin parhaimmat on lukittuna niin kauan, kun jaksat vain tahkoa lisää. Kokoelma, jonka vain ja ainoastaan hyvät pelit pelastavat. Megiksen ensimmäinen seikkailu on ihan ok, huonosti vanhentunut, mutta aikansa tuote. Kakkonen ja kolmonen ovat edelleen kultaa ja nelosesta eteenpäin alkaa sarja näyttää tasaiseen tahtiin väsymisen merkkejä, vaikka kovat musiikit, rautainen pelattavuus sekä uudet innovaatiot pelastavatkin paljon. Ei tosin sarjan kuudenteen osaan tullessa enää nämä juonelliset "twistit" jaksaneet enää yllättää. Ja sitten LC2:en kimppuun.
7 years, 5 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
14th of October, Blu-Ray
Verellä, irtopäillä, hiellä ja kiroilulla varustettua Marvelia aikuisille. Onhan tämä ylihypetetty ja yliarvostettu, mutta itse viihdyin kyllä enemmän, mitä monessa muussa Marvel-elokuvassa yhteensä. Pituutta on jälleen kerran aivan liikaa ja olematonta juonta pohjustetaan Wolverinen ja hänen tyttärensä välisellä suhteella vähän turhankin kanssa. Juoni jätti itselle vähän ristiriitaisia tunteita ja välillä tuntui siltä kun olisin katsonut Marvel-fanaatikon tekemää fan fictionia. Itse en siis pysty millään näkemään tätä enkä Deadpoolia osana X-Men -kaanonia. Hugh Jackman vetää viimeisen kerran roolinsa Wolverinena kunnialla loppuun ja vanhuudenhöperö Patrick Stewart tarjosi parit naurut. Pahikset ovat selkeä parannus Deadpooliin verrattuna ja etenkin Boyd Holbrookin niljakas psykopaattikyborgi jäi mieleen yhtenä vastenmielisimmistä pahiksista mitä olen hiljattain nähnyt. Verinen väkivalta miellyttää näin vanhemmalla iällä paljon enemmän, mitä kesymmissä Marvel-elokuvissa. Muutenkin tykkäsin Mad Max -tyylisestä otteesta. Jos Marvelit tulevat korvista ulos, niin suosittelen tätä, ei todellakaan ansaitse paikkaansa Imdb top 250 -listalla, mutta ajaa äijäviihteenä asiansa.


7 years, 5 months ago