Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
30th of November, DVD
Pier Paolo Pasolini on tunnettu elokuvistaan, jotka käsittelevät myönteisesti seksuaalisuutta. Ohjaajan joutsenlaulu Sodoman 120 päivää taas kääntää hänen tyylitajunsa päälaelleen ja käy läpi seksuaalisuuden alistavimmat, nöyryyttävimmät ja sadistisimmat osa-alueet. Elokuvana Salò on äärimmäinen satiiri korruptiosta ja alistavasta vallankäytöstä, joka tosin koko kahden tunnin kestonsa ajan vain alleviivaa tätä kyseistä kannanottoa vähän liiankin rankalla kädellä. Eihän tässä loppujen lopuksi muuta kuvatakaan kuin sisäpiirihienostelua, riettautta sekä henkistä ja fyysistä kidutusta niin kauan, kunnes katsoja suorastaan rukoilee jo kaiken loppuvan. Jotenkin tuntuu siltä, että Pasolini pyrki elokuvallaan vain nostamaan enemmän kohua shokeeraavalla sisällöllään, kuin pohdintaa fasistisen diktatuurin vallankäytöstä ja julmasta tavasta kohdella kansalaisia. Satiirina ei siis kovin monipuolinen tai kiinnostava ja muutenkin tämän shokkiarvo on huomattavasti vanhentunut. Ulosteen syöminen ja brutaali loppuhuipennus tosin nostattivat suurta inhoa ja jäivät tästä ainoina kohtauksina mieleen. Vaikken tästä kauheasti pitänytkään, niin arvostan kuitenkin ohjaajan kunnianhimoa tehdä kiistelty elokuva jo valmiiksi kiistellystä romaanista. Harvalla ohjaajalla on ennen tai jälkeen ollut samalla lailla rohkeutta ottaa härkää sarvista mitä Pasolinilla.
7 years, 2 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
29th of November, DVD
Satiiri on vaikea laji ja Timo Vuorensola ei selvästikään ole aiheeseen kunnolla perehtynyt. Iron Sky on ideana ihan kiva, mutta toteutuksesta paistaa pahasti läpi amatöörimäinen kädenjälki. Lopputulos on enemmän Star Wreckin jalanjäljissä kulkevaa tyhmää ja tylsää perseilyä, kuin mikään oikeasti oivaltava kannanotto. Esimerkiksi väkisin väännetty Perikato-parodia sekä pakollinen alakoulutason Pohjois-Korea -läppä löytyy. Varsin verkkaiseen tahtiin etenevä elokuva, jonka roolihahmot ovat tylsiä stereotypioita. Tehosteet ovat suomalaisen indie-elokuvan mittapuulla näyttäviä, mutta eivät yksistään pelasta tätä snorefestiä täydeltä katastrofilta. Toimii paremmin unilääkkeenä, kuin viihteenä. Elokuva, josta kukaan ei tunnu oikeasti pitävän, mutta siitä huolimatta lasketaan jostain syystä suomalaisen elokuvan merkkipaaluksi.
7 years, 2 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
28th of November, DVD
Ei parasta Lynchiä, muttei huonommastakaan päästä. Lost Highwayn kohdalla Lynch on selkeästi vasta lähtenyt hiomaan surrealistista tyyliään äärimmilleen, joka Mulholland Drivessa oli parhaimmillaan. Tästä jäi vähän väkisin kädenlämpöinen fiilis. Elokuvan ensimmäinen puolisko on vangitseva ja häiriintynyt, kun taas puolivälin jälkeen ote lipsuu ja juonen punainen lanka tuntuu oikeasti katoavan. Mulholland Drive imaisi jo heti alkuminuuteilla ja ulospääsyä ei ollut kuin vasta lopputeksteissä. Lost Highway taas kaatuu lopulta omaan suuruudenhulluuteensa ja juoni on loppua kohden huonossa mielessä sekava. Siinä missä Mulholland Drive oli kiehtova sekavuudestaan huolimatta, tuntuu Lost Highway lähinnä huumetripiltä, jonka ei ole tarkoituskaan olla missään vaiheessa loogisesti selitettävissä. Tunnelma on toki aika ajoin hyvinkin unenomainen ja musiikkipuoleltaan tämä on ehkä parasta Lynchia. Esimerkiksi Rammsteinin musiikkia hyödynnettiin loistavasti.
7 years, 2 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
27th of November, DVD
On sillä Pääkkösellä melkoinen vehje. Ja tämä elokuva pyörii muutenkin pelkän peniksen ympärillä ja siihen, kenellä on isoin. Suomen American History X, joka on paitsi tahattoman ja tahallisen koominen ja niin täynnä juonenaukkoja ja epäloogisuuksia, ettei tätä voi lainkaan ottaa vakavasti. Ylidramaattisuus ja Hollywood-hidastukset ovat kuin suoraan jostain Aleksi Mäkelän elokuvasta. Franzénin näyttelemän uusnatsin sekä tyttöystävän tummaihoisen pojan välistä suhdetta kuvataan varsin ohuesti ja epäuskottavasti. Muutenkin elokuvan uusnatseihin ei saa mitään kosketuspintaa, kun kaikki on kuvattu varsin yksipuolisina luupäinä. Pääkkönen karkaa intistä kurkkusalaatti päällä ja muutama kranaatti repussaan, vaikka PV:n turvatarkastusten pitäisi olla ensiluokkaisia. Jani Toivola käy ohimennen näyttelemässä itseään, vittuilemassa Pääkköselle ja saa kranaatista. Yritin katsoa tätä mahdollisimman avaralla mielellä, mutta dialogin ja käsikirjoituksen ollessa alakoulutasoa en voinut kuin nauraa. Samalla pudistin myös päätäni ja päättelin, että tähänkö ollaan tultu, kun tehdään kansainväliseen suosioon tähtäävää kotimaista elokuvaa. Normaalisti yhden tähden arvoinen pohjanoteeraus, mutta kai tämän voi tahattoman viihdearvonsa vuoksi mieltää jonkin sortin guilty pleasureksi.
7 years, 2 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
20th of November, DVD
Lupaavan alun jälkeen menettää loppua kohden otteensa. Ei huonointa Marvelia, muttei parhaimmastakaan päästä. Varsin tylsä ja sieluton kohellus, joka loistaa tekniseltä toteutukseltaan, mutta ontuu lähes jokaisella muulla osa-alueellaan. Juoni on unohdettava ja pahis varsin munaton tapaus. Jokunen onnistunut läppä onnistutaan vetämään, mutta niiden seassa on myös todella väsynyttä huulenheittoa. Paul Rudd Ant-Manina on ihan siedettävä, eikä Michael Douglas hänkään huono ole, mutta varsin moni roolihahmoista meni täysin ohi korvien ja silmien. Slapstick-tason toiminta on yllättävän nokkelaa, ettei siinä mitään. Kai tämäkin olisi voinut olla reilusti huonompikin, ottaen huomioon monen muun Marvel-leffan laadun. Lisäksi tuotanto-ongelmien kanssa paininut teos on jaksanut vetää kunnialla loppuun saakka, mitä arvostan. Että sen puolesta voisi valitukset jättää tämän kohdalla sikseen ja myöntää vain, että tämä oli ihan yllättävän siedettävä tapaus supersankarielokuvien loppumattomassa virrassa.
7 years, 2 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
19th of November, DVD
Odotin tasapaksua jatko-osaa, mutta sain paljon enemmän ja tämä on lähestulkoon ensimmäisen osan veroinen kamppailuelokuva. Kuten myös enimmäisessä Once Upon a Timessa, myös tässä näytetään pala Kiinan historiaa. Siinä missä ensimmäisessä osassa käsiteltiin 1800-luvun imperialismia, jatko-osassa on yhtenä kantavista teemoista mm. akupunktion leviäminen länsimaihin. Historiaa käsitellään tällä kertaa hieman ohuesti, mutta se ei itseäni haitannut, sillä näyttävästi koreografioidut toimintakohtaukset viihdyttivät edelleen. Kakkososan toiminta on enemmän sarjakuvamaista mitä edeltävässä osassa, mutta säilyttävät kuitenkin uskottavuutensa.
7 years, 2 months ago
7 years, 2 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
18th of November, DVD
En saanut tätä katsoessani mielestäni sitä tosiseikkaa, miten samanlaisia Scorsesen modernit rikoselokuvat ovat keskenään. Departed on sieltä tylsemmästä ja unohdettavammasta päästä, Wolf of Wall Street pelastuu DiCaprion hulvattoman roolisuorituksen ansiosta ja Goodfellas on kärkipäätä, vaikkei kuvaa läheskään yhtä onnistuneesti tai uskottavasti mafiaelämän arkisempaa puolta mitä HBO:n loistava Sopranos. Casino on taas kuin Goodfellasin häiriintyneempi pikkuveli, jossa väkivalta on kuvattu mahdollisimman kaunistelemattomalla ja luotaantyöntävällä tavalla. Juoneltaan tämä on enemmän tai vähemmän sitä samaa ennalta-arvattavaa Scorsesea, missä kuvataan yhden imperiumin nousu ja tuho. Eniten tässä häiritsi, miten DeNiro ja Pesci vetävät lähes identtiset roolisuoritukset, mitä Goodfellasissa ja tämä koittaa vähän väkisinkin yltää samalle tasolle. Sharon Stone on poikkeuksellisen rasittava ahneena, huumeisiin menevänä prostituoituna, vaikkakin Stone tekee roolissaan ensiluokkaista työtä. Scorsesen elokuville tyypillisesti kuvaus on jälleen nautittavan ensiluokkaista ja 70-luvun Vegas on yksityiskohtien juhlaa kylpiessään neonvaloissa ja kullassa. Sinällään ihan onnistunut elokuva, mutta liian samankaltainen Goodfellasin kanssa, jotta yltäisi suosikkeihin.
7 years, 2 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
17th of November, Netflix
Pimeälle syksyiselle perjantai-illalle oikein menevä kauhupätkä. Kolkko tunnelma on tässä pienen budjetin jännärissä kohdillaan ja toisin kuin monessa muussa genrensä leffassa, tämä pitää katsoa ajatuksella läpi, sillä katsojaa ei ohjata kädestä pitäen. Varsin minimalistisella kuvauksella saatu aikaa toimivaa jännitystä ja pelottavinta tässä olikin tuntemattoman pelko. Hyvin käsiteltiin myös pelkoa siitä, miten aviopuoliso paljastuukin vähitellen olevansa enemmän tai vähemmän mielisairas. Hieman ärsytti juonen lievä kliseisyys, esimerkiksi miksi ihmeessä kukaan lähtisi häämatkalle keskellä metsää sijaitsevaan ankeaan mökkiin, joka jo alkumetreillä huokuu pahanenteisyyttä. Myös ajoittain juoni polki pitkään paikoillaan, ilman että mitään edistystä tapahtui ja vasta loppua kohden alkaa oikeasti tapahtumaankin jotain. Tämä leffa ei ihan vastaa kaikkiin kysymyksiin, mutta ei tämän kai ollut tarkoituskaan.
7 years, 2 months ago
7 years, 2 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
12th of November, DVD
James Franco juo kustaan ja näkee puhallettavia Scooby-Doo -nukkeja. Tämä nyt vaan ei ollut minun juttuni oikeastaan yhtään. Tylsähkö puolitoistatuntinen, joka myy alkuun katsojansa turhan halvalla ja lopuksi läjäyttää ruudulle ylidramaattisen lopetuksen. Ihmisen sinnikkyyttä ja selviytymisvaistoa olen nähnyt jo monessa muussa elokuvassa, eikä tämä ole yhtään sen omaperäisempi. Francon sekoaminen aiheutti totta puhuen enemmän huvittuneisuutta. Kuvaus- ja leikkaustyyliltään liian vauhko minun makuuni. Pari inhorealistista ja ahtaanpaikan kammoa aiheuttavaa kohtausta lukuunottamatta varsin unohdettava kokemus, mutta voittaa mennen tullen Slummien miljonäärin kaupallisen tietovisapropagandan.
7 years, 2 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
10th of November, DVD
Makoto Shinkain yksi arvostetuimpia ja tunnetuimpia anime-elokuvia, joka paljastui yllättäen lieväksi pettymykseksi. Shinkain teoksissa on ilmeisesti kantavana teemana elämän suuri rakkaus ja tässä se on vähän turhankin alleviivattua. Juoni on armottoman kliseinen ja suoraviivainen, vaikka pidinkin kerrontatyylistä sekä elokuvan visuaalisesta ilmeesta, joka on silmiähivelevän upeaa. Kerronta tosin pilasi osittain vapaan ajattelun tunteen, sillä katsojalle ei koskaan käy epäselväksi, mitä kukin henkilöhahmoista ajattelee milläkin hetkellä. Huikea visuaalinen silmäkarkki yhdistettynä minimalistiseen tarinankerrontaan olisi kieltämättä sopinut paremmin. Episodimainen rakenne toimii hyvin ja tunnelma on sopivan haikea ja elämänmakuinen. Normaalisti motkottaisin elokuvan lyhyestä kestosta, mutta tällä kertaa se ei haitannut lainkaan. Näinkin naftiin pakettiin saatiin mahtumaan yllättävän paljon, vaikkakin osa siitä jätti vähän pahan maun suuhun. Ensikosketukseni Shinkain tuotantoon on sopivalla tavalla vaatimaton, eikä yritä liikaa, mutta ei kokonaisuutena kovin ikimuistoinen tai omaperäinen.
7 years, 2 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Favorite video game music list
Kristofer Maddigan
Floral Fury
Carnival Kerfluffe
Murine Corps
Inkwell Isle One
Botanic Panic
Sugarland Shimmy
Elder Kettle
7 years, 3 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Games played in 2017 list
Finished on 3th of November, Steam
Tämä ei nyt ollut niin vaikea, kuin osasin odottaa. Ehkäpä Mega Manien uudelleenpeluu viritti sopivan asenteen tätä peliä kohtaan, sillä tämän vaikeusaste ei ole lähelläkään sitä, mitä Megikset ovat parhaimmillaan. Kyllä tämäkin on vaikea peli, mutta eri tavalla. Cupheadissa kontrollit ovat loistavat ja haastavien bossien patternit ovat alussa ennalta-arvaamattomia, mutta ne pitääkin opetella kantapään kautta vanhaan kunnon Dark Souls -tyyliin. Häviäminen johtuu itsestä, mikä on tarkoituskin. Game Over -ruudun pamahtaessa ruudulle näytetään vielä kuinka pitkälle pääsit, mikä tuo juuri sopivalla tavalla "vielä yksi kerta" -fiiliksen. Tässä pelissä häviö ei vituttanut juuri lainkaan. Kun on opetellut bossien patternit hyvin, niin loppu sujuu puhtaasti skillseillä. Power uppeja voi ostaa kaupasta, mutta niillä on aina jokin haittavaikutus etulyöntiaseman lisäksi (ylimääräiset hit pointsit esimerkiksi alentavat tulivoimaa). Ihastuin tähän peliin jo heti ensisilmäyksellä ja 30-luvun animaatioille tehdään jatkuvasti kunniaa. Art stylelle siis reilusti lisäpisteitä ja tykkään tuosta miten jokainen pelin frame on aikakaudelleen tyypillisesti käsinpiirretty. Harmillisen lyhythän tämä on ja olisin toivonut enemmän run 'n gun -kenttiä, mutta sekopäinen ja monipuolinen bossikatras on se, mistä tämä peli tullaan muistamaan vielä vuosien päästä. Nautin suuresti jokaisen bossin kellistämisestä ja tässä pelissä on oikeasti mahdoton tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.
7 years, 3 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
30th of October, DVD
Social Network on sellainen elokuva, joka ilmestyi oikeaan oikeaan, oikealle sukupolvelle ja juuri kun sosiaalinen media oli vakiinnuttamassa asemaansa kokonaisen sukupolven yhteisöpalveluna. Kokonaisuudesta paistaa läpi rahastus, trendikkyys ja ennen kaikkea mediaseksikkyys, vaikka ohjaajan puikoissa onkin David Fincher. Tästä viestivät mm. kuluneen vuosikymmenen halutuimpiin miespääosanäyttelijöihin lukeutuneen Jesse Eisenbergin valinta näyttelemään Mark Zuckerbergin rooliin. Justin Timberlaken mainostaminen jätti myös vähän kaupallisen maun suuhun. En tiedä kuinka todesta tämä käy Zuckerbergin elämäkertaelokuvana, mutta juoni kierrättää sitä samaa tuttua amerikkalainen unelma, joka kostautuu tavalla tai toisella -asetelmaa. Oli tässä hyvääkin ja nautin erityisesti Fincherin nopeatempoisesta leikkaustyylistä, joka myös Fight Clubissa oli vahvasti läsnä. Menevänä teiniviihteenä tämä ajaa kyllä asiansa, mutta olisin itse toivonut hiukan vähemmän aikakaudelle tyypillistä elokuvankerrontaa.
7 years, 3 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Favorite video game music list
7 years, 3 months ago
Kookosbanaani added 1 item to Movies watched in 2017 list
29th of October, DVD
Dario Argenton kauhuklassikko on yllättävän hyvin vanhentunut. Suspiria nojaa vahvasti häiriintyneen äänimaailman sekä voimakkaiden värien luoman kontrastin nostattamaan jännitykseen. Goblinin tunnelmallinen ja hypnoottinen musiikki on jo itsessään kuuntelemisen arvoista ja kontekstissaan toimii entistä paremmin. Musiikki ei siis toimi pelkästään tunnelmanluojana, vaan kuljettaa hyvin juonta eteenpäin. Rauhallisia kohtauksia tasapainottavat brutaalit murhakohtaukset iskevät puun takaa kuin nyrkki silmään. Näyttelytyö ei ehkä mielestäni ollut kovinkaan kehuttavaa settiä ja sisältää pari ylivedettyä hysteriakohtausta. Mitä nyt Jessica Harperin näyttelemän amerikkalaisen balettitanssijan hämmentyneisyys sopii kuitenkin erinomaisesti tarinaan. Kauhuelokuva, jolla on oikeasti jotain sisältöäkin, Suspiria on elokuva, jota ilman moderni kauhuelokuva ei olisi mitään.
7 years, 3 months ago