My feed

Kookosbanaani added 2 items to their collection

10/10

10/10

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani added 1 item to Elokuvapäiväkirja 2018 list

18.4-20.4 Kirjastolainat saivat nyt jäädä muutamaksi päiväksi niille sijoilleen, sillä tämä Béla Tarrin yli seitsemän tuntia kestävä eepos sai vihdoin ja viimein aikaa parrasvaloissa. Pitkään tämä oli elokuva jota kartoin, mutta en samoista syistä mitä oikeasti huonoja tai kyseenalaisen maineen omaavia elokuvia. En vain vuosia kokenut olevani henkisesti valmis tähän taidepaukkuun. Nyt kuitenkin koen olevani tarpeeksi kypsä jopa tämän omaksumiseen ja Saatanan tango herättääkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Tarinan keskiössä on pieni unkarilainen maalaiskylä, jonka alunperin tiivis kyläyhteisö on romahtamassa neuvostoliittolaisen, utopistisen kommunismin rapautuessa vähitellen. 90-luvun alkuvaiheissa kuvattu elokuva sijoittuu myös ajanjaksollisesti Neuvostoliiton romahtamiseen ja on tästä syystä pettämättömän ajankohtainen. Rytmitykseltään Sátántangó seuraa nimensä mukaisesti tangon askelia (kuusi eteen, kuusi taakse) ja sijoittuu ajallisesti kahden päivän ajalle, joita seurataan vaihtelevasti eri kyläläisten näkökulmista. Osalla on jo tiiviisti katse kohti tulevaisuutta, kun selittämättömästä lähteestä peräisin olevaa rahasummaa aletaan jakamaan keskenään, osa puolestaan juo suruunsa ja pettymykseensä. Mihály Vigin näyttelemä karismaattinen huijari Irimiás edustaa muutosta ja kapitalismin nousua. Traagisin hahmo on kenties pikkutyttö Estike, kuka kiduttaa ainoaa ystäväänsä, kissaa, jotta voi tuntea edes kerran olevan vastuussa jonkun toisen elämästä. Kuvaus noudattaa pitkiä, useita minuutteja kestäviä kamera-ajoja, jotka etenevät hitaasti ja usvaisesti, kuin unenomaisesti. Jatkuvan kaatosateen piiskaamat, mutavellin peittämät hiekkatiet sekä rappeutuneet neuvostoaikaiset rakennukset viestivät jo siitä, miten kyseinen kyläyhteisö on jo ajat sitten elänyt parhaat päivänsä. Niinä harvoina hetkinä kun ei oikeasti sada, on selvästi optimistisempi tunnelma, joka samalla myös korostaa sitä, miten onnellisuus on elämässä aina väliaikaista. Kiehtova eepos, jonka huomattava pituus ei ole lainkaan tarpeeton. Suuret muutokset kun eivät yhteiskunnassa vaikuta ihan hetkessä, vaan vähitellen. Seuratessa jokaisen yksittäisen kyläläisen elämää kolmen päivän ajan (katsoin siis elokuvan kolmessa osassa kahteen väliaikaan tauottaen, juuri niin kuin Artificial Eyen dvd-julkaisu on valmiiksi rytmittänyt) tuntee myös itsekin empatiaa heitä kohtaan ja samalla ymmärtää sen, että hekin ovat vain ihmisiä. Unenomainen kerrontatapa ei tee myöskään katselusta missään vaiheessa tylsää (ei ainakaan kaltaistani filmielitistiä, joka melkein dikki pystyssä katsoo taide-elokuvia), sillä tämä on slow cinemaa puhtaimmillaan: mukaansatempaavaa ja tunnelmallista. 90-luvun parhaimpia elokuvia.

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani added I Drink Your Blood (1970) to wanted list

I Drink Your Blood (1970)

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani rated Crown of Horns (Bone, Vol. 9)

Crown of Horns (Bone, Vol. 9) 8/10

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani added 1 item to Kirjat 2018 list

Eeppinen lopetus eeppiselle sarjalle. Toisin kuin Kuninkaan paluussa, tässä ei onneksi ole miljoonaa eri lopetusta.

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani added 1 item to Elokuvapäiväkirja 2018 list

17.4 Taidekauhu, joka vähintäänkin mykistää katselun päätyttyä ja jopa sen aikana. Von Trierin Antikristus tämä ei ole, vaan psykoottinen parisuhdehelvetti, joka alkaa itsensä viiltelyllä ja etenee tämän jälkeen tukahdutettuihin ja eläimellisiin perversioihin. Makuuhuoneeseen kätkettyyn, groteskiin lonkerohirviöön kulminoituu kaikki se likainen ja epäinhimillinen seksuaalinen turhautuminen sekä mielipuolisuus, jota Zulawski rakentaa elokuvansa aikana. Isabelle Adjanin roolisuoritus on pelottavan aidontuntuinen ja saa katsojan pohtimaan oliko hän oikeasti hulluuden partaalla kuvausten aikaan. Raivokohtaukset, hyperventilointi sekä häiriintynyt metrotunnelikohtaus (joka viittaa keskenmenoon) saivat minutkin todella levottomalle tuulelle. Zulawski ei vijele läheskään yhtä makaaberia settiä mitä Von Trier, mutta siitä huolimatta kuvasto on äärimmäisen häiriintynyttä ja jopa sairasta. Kesympi elokuva tämä on visuaalisesti mitä Antikristus, mutta vastaavasti sitäkin villimpi psykologisesti. Omaperäinen sekoitus eurooppalaista taidekauhua ja Lynchin elokuvia, joka vielä nokkelasti vaihtaa tyyliään muutamaan otteeseen elokuvan edetessä. Parhaimpia kulttikauhuja, mitä olen koskaan nähnyt.

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani rated Tom of Finland

Tom of Finland 5/10

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani added 1 item to Elokuvapäiväkirja 2018 list

16.4 On tämä nyt Leijonasydäntä selvästi parempi, mutta silti melko mitäänsanomaton. Karukoski selvästi haluaa osoittaa, että homotkin ovat vain ihmisiä, mutta tämä viljelee niin paljon negatiivisia homostereotypioita, että päätä särkee. Esimerkiksi Toukon kömpelöt lähestymisyritykset ovat pakostakin todella asiattomia. Toukon sotaveteraanitaustaa sekä toisen maailmansodan aikaisia flashbackejä nostetaan aivan liian usein pöydälle, kuin korostaakseen ajatusmaailmaa "Touko on homofiili, mutta hän sentään palveli isämmaata, joten ihan hyvä jätkä se on". Kuvaukseltaan ja valaistukseltaan onnistunut elokuva, jonka ajankuva sekä homokulttuuri on taltioitu uskottavasti. Komean ulkokuorensa alla kuitenkin sellainen elokuva, jonka kuvittelisin antaneen vain lisää ammuksia homofobeille.

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani added 5 items to their collection

Treasure Hunters (Bone, Vol 8): Treasure Hunters v. 8 (Bone Reissue Graphic Novels)

8/10

Bone: Ghost Circles v. 7 (Bone Reissue Graphic Novels)

8/10

8/10

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani added 4 items to Kirjat 2018 list

Rock Jaw: Master of the Eastern Border (BONE #5)

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani posted 5 images [View All]

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani rated The Tale of The Princess Kaguya (2013)

The Tale of The Princess Kaguya (2013) 8/10

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani added 1 item to Elokuvapäiväkirja 2018 list

15.4 Takahatan muistoa kunnioittaen päätin katsoa miehen viimeiseksi jääneen kokopitkän elokuvan. Se, että kyseessä on Takahatan joutsentyö tekee jo valmiiksi haikeansuloisesta elokuvasta vieläkin surullisemman. Maalausmainen piirrosjälki on upeaa katseltavaa ja saa jopa Eilisen kuiskauksen kalpenemaan, vaikka piirrostyyli onkin tyystin erilainen. Siinä missä Eilisen kuiskaus muistutti vesivärimaalausta, Kaguya on enemmänkin henkiinherätetty antiikkinen rullamaalaus. Tämä muistutti minua aika paljon PS2:en mainiosta Okami-pelistä. Takahatan visio klassisesta japanilaisesta kansansadusta on sydäntäsärkevä kertomus tytöstä, kuka kuolee nuorena vasta aikuistumisensa kynnyksellä. Kuuprinsessa Kaguyan lyhyt elämä ihmisten keskuudessa on jo tietenkin alusta asti selvillä ja tärkeintä ovatkin ne elämänkokemukset, joita hän ehtii lyhyen elämänsä aikana kokea. Näistä tärkein on se, miten Kaguya tajuaa itse, että hovineidon elämäntyyli ei yksinkertaisesti sovi hänelle. Opin tämän elokuvan myötä myös lopullisesti sen, mikä tekee Takahatan elokuvista uniikkeja, kun niitä vertaa Miyazakin vastaaviin. Kuten Pom Pokossa, myös tästäkin olisi voinut helposti karsia ainakin puoli tuntia pois.

7 years, 2 months ago

Kookosbanaani added 2 items to their collection